keskiviikko 11. heinäkuuta 2012

Ruusunen

Ja seuraava osa on täällä! Osa pitää sisällään 50 kuvaa. Toivon todella että pidätte tästä osasta ja tapahtumista. :) Jättäkää ihmeessä kommenttiakin, ne niin aina osaa piristää ja saamaan lisäpuhtia tarinan tekemiselle. Olette mahtavia ja ilman teitä en tätä niin innokkaana jaksaisi jatkaakaan! Nauttikaa lukemisesta ja näkemisestä, olkaa hyvät.

----------

Klo 7:45, kaupungin poliisiasemalla, uupunut ja hieman apeamielinen nainen seisoi ja odotti aamukahvinsa valumista posliiniseen kuppiin. Poliisin työ kun joskus saattoi hieman väsyttää, joskus hurjistuttaa, joskus pelottaa, tämä nainen koitti aina niellä kaikki tunteensa aamuisen kahvinsa kanssa alas. Edellispäivänä löytynyt kuollut tuttava vaan pisti hieman naisen mieltä mietteliääksi. Olihan toki Chris ollut varmastikin monien vihamies, ei Roxana osannut kuvitella että joku olisi tuon limanuljaskan voinut tappaa.

Aamuisen kahvituksen ja päivän käynnistämisen jälkeen Roxana hyppäsi poliisiauton rattiin ja körötteli takaisin rikospaikalle. Nainen kyykistyi rappusten luokse ja etsi mahdollisia johtolankoja, esimerkiksi kengänjälkiä, tupakantumppeja tai muuta, mikä kelpaisi todisteeksi.

Roxana tutki talon ulkoapäin huolellisesti, valokuvasi paikkaa ja kaikkea, mikä vaan olisi voinut liittyä tappoon. Tai murhaan. Roxana ei tiennyt, oliko tapahtunut ollut murha, harkittu sellainen, vai ihan vain vahinko. Koskaan ei tiennyt onko kyseessä naapurin pullalle tuoksuva nutturapäinen mummeli, salaa varkasille tullut hielle haiseva finninaamainen teinipoika vai kenties vaikka posteljooni.

Rox kirjasi kaiken näkemänsä ja kuulemansa, haistamansa ja oivaltamansa ylös muistivihkoonsa. Nainen tiiraili ympärilleen etsien katseellaan naapureita, joista yhden hän heti bongasikin hiippailevan rikospaikan rajoilla.

"Hyvää päivää, olen Roxana Force, tutkivapoliisi."
"Hei vain, hei vain. Matt Ehnros, asun tuossa pari taloa vasemmalle."

"Kysyisin muutamia kysymyksiä, liittyen eilen tapahtuneeseen henkirikokseen." Roxana käänsi muistiostaan seuraavan, puhtaan sivun esille, kostuttaen samalla kuivia sormiaan.
"Mikä ettei, autan kaikin mahdollisin tavoin." Matt oli erittäin avulias ja kuunteli Roxanan esittämiä kysymyksiä korva tarkkana.

Mies selitti Roxanalle kuulleensa kulkuneuvon ääniä tieltä, joka nyt oli melko normaalia. Hän kuitenkin omien sanojensa mukaan tahtoi vain kurkistaa ulos, minkä näköinen ajoneuvo mahtoi äänen takana olla.
"En nähnyt mitään, eikä ääntäkään enää kuulunut. Ääni oli erikoinen, en uskonut sen olevan auto. Ellei sitten joku teinipoikien viritetty laittomalla putkella varustettu superauto." Mies selitti käsillään ja yritti ilmeisesti naurattaa Roxanaa.
"Tovin kuluttua kuitenkin kuului jotakin omituista pauketta, veikkaisin oven tai roskiksen pamahdusta.. En oikein osaa tarkalleen kuvailla sitä." Hän jatkoi ja selvästi yritti palata ajatuksissaan edelliseen päivään, muistelemaan ääntä.
Roxana yritti ehdotella erilaisia vaihtoehtoja, joista ääni olisi mahtanut kuulua.

"No sen jälkeen kuitenkin näin kun moottoripyörä vilahti tontin toiselta puolelta, hieman puiston kulmalta pois." Matt selitti ja lähti johdattamaan Roxanaa kyseiselle paikalle.
"Moottoripyörä lähti niin vauhdilla, että se hieman ruopaisi maata, jättäen jälkeensä tuollaisen jäljen."
"Ahaa, mielenkiintoista, kiitos paljon.." Roxana tokaisi ja meni lähemmän jälkeä.

Nainen valokuvasi jäljen, tunnusteli sitä, otti muutamia näytteitä hiekasta ja nurmelta.
"Moottoripyörä.. Osaisitko kuvailla minkä näköinen pyörä oli?"
"Äh.. Olen hieman huono näissä pyörä asioissa. Se taisi olla musta, tai tumman harmaa.. Tai tummansininen. Tumma se kuitenkin oli!"
"Oliko minkälainen malli tai muoto? Osaatko sanoa tähän mitään?"
"En.. Sellainen hieno, mutta varmaan aika tavallinen."
"Entä kuljettaja?"
"Tumma.. Meni niin nopeasti etten ajatellut kiinnittää huomioita. Enkä kerennyt."

"Ei se mitään, tämä riittää." Roxana kiitteli ja antoi miehelle luvan poistua paikalta. Nainen kirjoitti vielä muistiin miehen sanomiset.

Roxana käveli vielä sisään talolle, alas portaita, kohti huoneen ovea josta Chris oli löydetty kuolleena. Nainen tuijotti ovea ja sen eteen teipattuja poliisiteippejä. Hetken siinä seistessä ja ovea tuijotellessa, Roxana päätti ettei mene huoneeseen. Aihe tuntui jotenkin niin karmivalta, kun hän kuitenkin tunsi uhrin.

--

Iltapäivästä Roxana oli saanut kirjoitettua raporttia tapauksesta tietokoneellensa. Kyllästyminen, tympääntyneisyys ja turhamaisuus iskivät naiseen ja hän jäi vain tuijottamaan näytöllä viliseviä kirjaimia ja numeroita.

Roxana nappasi käteensä kameransa, jossa oli kuvia rikospaikalta. Kameralla oli myös kuvat ruumiista ja verijäljistä. En taida nyt perjantaina haluta käydä näitä kuvia läpi.. "Vaikken Chrisiä rakastanut, vaikkei minulla enää tunteita häntä kohtaan ollut ja vaikka salaa toivoinkin hänen katoavan koko kaupungista, en silti tahtonut hänelle kuolemaa, enkä silti tahdo nähdä häntä kuolleena, en tänään..." Roxana ajatteli mielessään ja siirsi kameran pöytälaatikkoonsa, odottamaan seuraavaa työpäivää.

---

Työpäivän jälkeen, Roxana otti pitkän kuuman suihkun. Suihkun jälkeen, kuumuudesta posket punottaen, nainen huokaisi syvään ja päätti unohtaa työasiat kokonaan.

Rox kellahti yläkerran sohvalle, lokoisan mukavaan asentoon, pää lyöden tyhjää. "Perjantai.." Nainen huokaisi ääneen ja kiemurteli sohvalla.

"Lähtisiköhän Regina ja Linea baariin muutamalle.. Vai jäisinkö vaan kotiin tuijottamaan telkkaa.. Vai pitäisiköhän mennä kävelylle tai johonkin.." Roxana heitteli arvauksia mielessään ja pyöritteli niitä, yrittäen samalla keksiä kaikkein houkuttelevimman vaihtoehdon, perjantai-illaksi.

Roxana päätyi baari vaihtoehtoon. Nainen vetäisi mukavat vaatteet yllensä ja kiiruhti kylpyhuoneeseen meikkaamaan. Kello tikitti lähemmäs ilta kahdeksaa, joten baarit olisivat jo auki.

"Hei Regina, pakko suostua! Mennään jooko muutamalle kanttikseen? Nyt olen vailla drinkkiä, sitä herkullista vaaleanpunaista." Roxana houkutteli.
"No... Olen aika väsynyt, mutta.. Saatan ehkä tulla yhdelle.. En lupaa!" Regina marisi ja haukotteli luurin toisessa päässä.
"Okei, se riittää, nähdään siellä." Rox teki suukko äänen suullaan ja lopetti puhelun.

Nainen näppäili seuraavan numeron heti perään ja puhelin lähti hälyttämään.
"Arvasin että sinä soitat, arvaan sen aina." Kuului pirteä ääni langan toisesta päästä.
"Hei Linea. Olen menossa kantabaariin tänään, Reginakin ehkä saattaa pistäytyä, tule mukaan! Haluan siemailla drinkkejä ja ehkä vähän tanssia."
"Äääh, Rox, huomenna on töissä paljon asiakkaita ja lupasin hoitaa Maryn aamun asiakkaat." Linea vastusteli.
"Lineaa, laitoin nämä sinulta saadut tekokynnetkin, etkö halua nähdä kuinka hyvin nää sopii?" Roxana yritti houkutella toista ystäväänsä.
"No katsotaan, katsotaan. Olis mahtavaa tulla! Yritän lenkin jälkeen pistäytyä."

Roxana päätti lähteä itse jo baarille, kun oli laittautunutkin jo valmiiksi. Vielä kenkien mallaus ja kaikki oli valmista, Roxana lähti reippaasti kopistelemaan koroillansa kohti linja-autopysäkkiä.

Oli kulunut jo puolituntia siitä, kun Roxana oli saapunut kantabaariinsa. Naisen ystävyksiä ei vielä näkynyt eikä kuulunut ja Roxin aika alkoi käydä jo pitkäksi. Hän tilasi itselleen pienen snapsin, jonka sai nielaistua kerralla kurkustaan alas, samalla kun vilkuili baaritiskin seinällä olevaa kelloa.

Kului vielä vartti ja Roxana alkoi olla jo todella tylsistynyt. Nainen tilasi kolme dinkkiä valmiiksi, josko tytöt sieltä pian saapuisi. Nainen kyllä alkoi jo olla hieman epäilevä sen suhteen, saapuisivatko Regina ja Linea lainkaan.

Yht äkkiä Reginan olkapäähän laskeutui lämmin kämmen. Regina säpsähti hieman, oltuaan jonkin laisessa horrostilassa jo.

Nainen käänsi kroppaansa nähdäkseen tulijan.
"Hei, olethan se sinä. Tunnistin sinut jo ovelta." Miehen pehmeän hunajainen, samalla niin karhean herkullinen ääni tunkeutui Roxanan korviin.
"Ai he-hei, hieman säikähdin." Roxana takelteli.

"Mitäs sinä yksinäsi täällä? Bubiruusuksi ruvennut?" Mies vitsaili ja sai Roxanan hymyilemään. Osana syynä hymyilylle oli toki miehen yltiö komea ulkonäkö.
"Tulin vain muutamalle, näin perjantain kunniaksi. Odottelen ystäviäni, jotka tosin ei taida tulla ollenkaan."

"No eihän näin kaunista naista kehtaa jättää yksin roikkumaan baaritiskille. Ties vaikka pian joku oluelle löyhkäävä mies tulisi kertomaan mauttomia vitsejään ja kyllästyttämään neidin kuoliaaksi." Mies jatkoi naisen naurattamista.

"Voin tarjota ensimmäisen kierroksen." Mies ehdotti ja kiersi Roxanan toiselle puolelle nojailemaan.
"Itse asiassa tilasin jo, muutaman.." Roxana virnisti ja katsoi kun baarimikko alkoi latomaan kolmea lasia tarjottimelle.
"Muutaman? Selvä, en puutu." Mies sanoi ja vinkkasi silmää, samalla kun istuutui Roxanan vierelle.

Roxana hörppäsi lempijuomansa nopeasti ja kuin liukuhihnalla, hän nielaisi kaikki kolme lasillista pois tarjottimelta. Tuo tummahiuksinen mies vain seurasi Roxanan nopeaa litkimistä ja päätti olla puuttumatta.

Rox tilasi seuraavan kierroksen, tarjottimen täyteen juotavaa. "Nyt kun kerta seuraa sain, niin pitäähän sitä vähän maistella." Roxana sanoi ja otti vastaan tarjottimen.

"Tuossa, tällainen miehekäs juoma."
"No voi kiitoksia. Vain sateenvarjo puuttuu."
Molemmat hörppivät juomiaan ja päättivät tämän jälkeen siirtyä mukavammalle alustalle istumaan.

Sohvalla istuskellessaan Roxana selitti miehelle suu vaahdossa työpäivästään, fiiliksistään, elämästään muutenkin ja kaikesta maan ja taivaan väliltä. Alkoholi oli päässyt jo kiemurtelemaan naisen aivoihin ja humalluttanut Roxanan, jonka vuoksi hän puhua pulputti taukoamatta.
Nainen napsutteli sormillaan baarimikolle uusien juomien vuoksi ja jatkoi tarinointiaan.
Keskustelujen aikana Roxana sai vihdoin ongittua miehen nimen, joka osoittautui Damoniksi.

Juomia tuntui tulvivan jatkuvasti pöydälle ja jokainen niistä meni kurkusta alas rivakkaa ennätys vauhtia.

Juoma toisensa jälkeen.

Roxana alkoi jo hieman ottaa haparia askelia, hypellessään baarissa edestakaisin.
"Ääää, anna sitä juotavaa, Damon, kilttii! Mennään jooko tanssimaan? Damon tule!" Roxana kimitti humaltuneella äänellään, lääppien miehen käsiä ja lasia tämän yrittäessä niellä juomaansa.

"Damon.. Yksi tanssi, joohan?" Roxana sanoi osaksi lässyttävällä äänellään ja tarrautui mieheen kiinni.
"No tietenkin Roxana, jos niin välttämättä haluat." Damon vastasi ja hörppäsi lasinsa tyhjäksi.

Parivaljakko siirtyi tanssilattian puolelle. Musiikki ja tanssi eivät täysin sopineet yhteen, muttei sitä kukaan ollut todistamassakaan. Baari oli tyhjentynyt jo muista asiakkaista ja baarimikkokin ryhtyi siivoamaan pöytiä.

Roxana hykerteli Damonin kaulassa ja lauloi taustalla soivan musiikin mukaan.

Roxana alkoi keikistelemään ja tanssimaan flirttailevan viettelevästi Damonia vasten, jota ei Damonkaan pistänyt pahakseen. Mies tarrasi naisesta kiinni ja tanssahteli hänen kanssaan.


---

Lopulta tuli valomerkki. Parivaljakko joutui poistumaan baarista, kesken illanvieton.
"Olisi pitänyt tilata vielä se yksi!" Roxana nauroi ja hoiperteli jo siihen malliin että Damon joutui ottamaan naisen kainaloonsa, tuetakseen tämän askelia.

Kuu kiilsi korkealla taivaalla ja kello läheni hyvää vauhtia jo neljää.

Rox ja Damon kävelivät pimeällä kujalla, samalla höpötellen, kohti Roxin kotia. Naisen kotiin tosin oli matkaa jalkaisin varttitunti, muttei heillä kummallakaan ollut kiire mihinkään.

"Tiesitkö että olet oikein sievä." Damon lausahti ja sai Roxanan vain hymyilemään.

"Oih, katso nyt noita tähtiä!" Roxana levitteli käsiään kohti taivasta.
"Nykyään minulle tulee tähdistä aina mieleen sinä! Kun silloin pelastit minut, niin näin vain kasvosi ja tähtiä." Roxana jatkoi ja rutisti itsensä Damonin kainaloon.
Linja-autopysäkin tullessa kohdalle, Damon ehdottaa, "pitäisikö odottaa bussia? Vai tahdotko kävellä mieluummin? Jaksatko?"
"Jaksan jaksan, mennään jo."

Katua pitkin astellessaan, eivät he osanneet arvatakaan mikä heitä odottaisi.
Nurkalla vaaniva tumma hahmo vaikutti epäilyttävältä.
Roxana ja Damon jatkoivat kävelemistä katua pitkin, kohti talon nurkkaa.

Yht' äkkiä nurkan takaa pomppasi tuo mies, suoraa heidän eteensä, osoittaen aseella.
"SEIS!" Mies karjaisi ja latasi aseensa, tähdäten sillä edelleen suoraan Roxanaa ja Damonia kohti.

Ja kuin tyhjästä, Damon vetää aseen esiin ja osoittaa miestä omallaan. Roxana kiljuu säikähdyksestä ja jäykistyy täysin. Hän on aivan sekaisin ja hämillään eikä pysty ajattelemaan lainkaan, mitä pitäisi tehdä.

Äkkiä Roxana alkoi tuntea jaloissaan kihelmöivää tunnetta, katse sumenee sumenemistaan ja korvissa suhisee.

Roxanan jalat menevät makaroniksi ja nainen rojahtaa maahan kuin hidastetusta filmistä.

Rox makaa aivan liikkumatta maassa, täysin eleettömänä, ympäriltä katoaa viimeisetkin äänet luoden ympärilleen kuoleman hiljaisuuden...

----------

Tsädäm. Tässä se nyt sitten oli. Mitäs piditte? Sormet kipeänä kirjoittamisesta ja huhhei olen nyt tyytyväinen kun sain tämän valmiiksi ja julkaistua! Toivottavasti osa oli edes jollain tapaa luettava. ;D Jättäkäähän kommenttia!


21 kommenttia:

  1. Hui kauhistus mikä lopetus! Aseita kuin villissä lännessä! Jännäks menee!

    Osan kuvat oli hyviä ja poset nerokkaasti käytetty!
    Muutama yhdyssanavirhe kulkeutui silmiin, mutteivat ne mitään lukunautintoa estäneet!

    Rupesin jo mietiskelemään hiljaa pienessä mielessäni josko Damon olis murhannut Chrissin... :O

    Sit kans vielä pakko sanoo, että mä vaan rrrrakastan tota simien turbaani+pyyhekomboo! se on ihana <3 (lilisims - genious ;D)

    VastaaPoista
  2. Ketupa, no kiva kuulla. :) VOI EI oliko virheitä? Perhana kun niin yritin tarkistaa... MUR. Olkoon! x) Ehkä ensikerralla onnistun saamaan virheettömän osan, oi unelma. Olen vaan niin töhö välillä että menee nuo omat virheet ohi ja lujaa. :D

    Sen kun vaan arvuuttelet, mitään en kuitenkaan paljasta. ;) Kjieh kjieh.

    Joo toi turbaani+pyyhe on mahtava! ^^ Oon ettiny pitkää, vihdoin löysin!

    VastaaPoista
  3. Anteeks etten oo muistanut lukea näitä osia, ja nyt lukasin kolme viimeisintä osaa putkeen :D Ihan mahtavaa! tää koukuttaa kyllä tosi hyvin, ja kuvat on upeita ja tarkkoja ja hahmot hyvännäkösiä (Damon♥) ja aaaa. Kaikki on just eikä melkeen. Käytät posejakin tosi hyvin, luonnollisesti. Jään oottamaan seuraavaa osaa!

    VastaaPoista
  4. ilona, voi kiitos ihana. :) On niin lämmittävää kuulla kehuja ja että on onnistunut. Ja niinpä, Damon. ♥ Seuraava osa toivottavasti putkahtaa ensiviikolla, kun aikaa riittää!

    VastaaPoista
  5. Iik, iik. Tuli heti mieleen, että Damon ois tappanut Chrisin, noiden kuvailujen takia. Mut hui kun on jännää. O . O
    Tämä on kyl paras lukemani simstarina!

    VastaaPoista
  6. Aaaah mikä tapahtuma rikas osa! Humalaa, aseita, murhan tutkimista :D Ja mukava kun sait jatkettua :)

    Aivan upeat lavastukset, etenkin tuo baari kohtaus kun olit saanut muutkin simit kivasti posettaa tuolla taustalla :) Ja myös tuo loppukohtaus oli hyvin toteutettu :)

    Hmm kukahan mahtaa olla Chrisin murhaaja... Oma veikkaus on että Damon! :D Voiko se olla niin itsestään selvä asia? No nähtäväksi jää... :D

    Mut mukava osa johon olit selvästi käyttänyt aikaa ja vaivaa :) Toivottavasti jatkoa tulee pian sillä tahon jo tietää kuinka stoori tästä jatkuu :D

    VastaaPoista
  7. Luin juuri kaikki osat läpi, ja päätin tulla kommentoimaan. :)

    Ensin yleisesti: tarina on tosi mielenkiintoinen ja on edennyt hyvää vauhtia. Pidän kirjoitustyylisästi ja erityisesti tarinan hahmoista! Myös lavastukset ovat onnistuneet älyttömän hyvin joka osassa.

    Ja tämä osa... multa ihan loppuu ylistävät adjektiivit kesken! No, kaikessa kokonaisuudessaan tämä oli mielenkiintoinen ja tapahtumarikas, eikä missään vaiheessa tullut sellaista fiilistä että "hohhoijaa, millonkohan tämä loppuu..". Hyvää jälkeä siis! Ja Damon.. Ah, saanko kaapata hänet omaan peliini?

    VastaaPoista
  8. samaa mieltä ketupan kanssa ++ tää on oikeesti aika hyvä, mutta sanon että liiat huonot tapahtumat saa tarinasta huonomman että jos kohta tapahtuu jotakin hauskaa ja hyvääkin. että tulipalo, chrisin kuolema, asejupakka yms. ni ne menee kohta yli. kirjotat tosi hyvin ja tää on aivan mahtava, mutta jos tolla tavalla jatkuu ni sitten tää alkaa menemään aika synkäksi, eli jos jotakin hyvääkin tapahtus :D

    VastaaPoista
  9. lyhyesti sanottuna. tooosi kiva tarina :3!
    miten oikeesti osaatte:D?

    jatkoa odotellen(:

    VastaaPoista
  10. Mitämitämitä...?! Siis miksi sillä oli pistooli?!?!?!?!;0 Nyt en tajua enää yhtään....:/ Meni vähän luotettavuuden tunne tuohon jätkään, ja vielä kun se mies, jota Rox haastatteli Chrisin kuolemasta, sanoi siitä moottoripyörästä...;0 Oliko se tämä Damon oikeesti???!!!!D: Nyt sun on äkkiä pakko tehä jatkoa!!!!
    Ääähh.. En taho et se on Damon...:'(
    Ja miksi sitten tämä toinen mies tulee yhtäkkiä osoittelemaan pistoolilla?;0 Pelottavaa...
    On kyllä Roxilla aika inhottavat kaveritkin, kun eivät sitten tule ollenkaan...>:( Olisi voineet edes ilmoittaa.

    Osa oli mielestäni todella hyvä - ja jännä! Hienoa tekstiä ja kuvat oli hyviä.:) Vaihdoit muuten taas preesensiin kesken osan, se on jotenkin häiritsevää... Yritä keskittyä siihen.:) Enkä sitten sano tätä loukatakseni! Muista se.:)

    JAtkoa innolla odotellen!<3

    VastaaPoista
  11. Biisoni, voi kiitos! :)

    Miquel Suo, kiitos paljon! :) Tekisi mieli jo pistää uutta osaa, mutta ensin puuttuu kuvat.. :D

    Jewel, tosi mukava kuulla! Kiitos. :) On aina niin mukavaa jos joku eksyy tänne ja lukaisee tarinan ja kaiken lisäksi tykkää! ;D Ja niinpä, Damon. ♥ Voit lainata häntä. ;)

    Anonyymi, älä huoli. :) Onhan tässä kivojakin asioita ollut? Roxana sai uuden kivan kodin, auto, tatuoinnin, vietti kivaa iltaa baarissa Damonin kanssa.. ;)

    Ankka, voi kiitos. :) Jatkoa luvassa parinviikon sisään.

    Gooble, heh, kiitos. :) Ehkä kaikki selvinnee vielä. ;) Ihana pitää mietteliäänä lukijat! Ja voi ei, niinpäs teinkin... Tuo on nyt niin ärsyttävää kun en kirjoittaessa tajua enkä tarkastaessa, mutta nyt kun sanoit ja tekstiä vilkaisin niin äh.. :D Ehkä pitäisi olla vielä hieman tarkempi. Innostuksissaan kun näpyttelee niin se muoto tuppaa muuttumaan. Tiedän sen että jos nyt vaihdan preesensiksi, niin se vahingossa taas vaihtuu.. Mur. :D On hyvä että sanoit, en ota pahalla! On kiva että huomautetaan jos on virheitä tai muuta hölmöä. :D Otan itseni tarkkailuun. x)

    VastaaPoista
  12. Minäkin luulin aluksi että murhaaja oli Damon. : D
    Nomut, aivan ihana tarina. <3 Lukasin kaikki putkeen ofc.

    VastaaPoista
  13. Moikka! Lukaisinpa minäkin tässä aikani ratoksi kaikki osat putkeen. Tykkään kovasti sun kirjotustyylistä ja lavastuksesta, juonikin toimii todella hyvin! Ja hahmot on kaikki ihanan erilaisia persoonia! En tiiä kuka on suosikkini, varmaan Roxana. :D

    En keksi mitään aihetta moittia, toivottavasti niitä ei tulevaisuudessakaan tule. Meinaan siis aihetta moittimiseen. :DD

    Lueskelin näitä kommenttejakin ja mun on kyllä nyt sit ihan pakko kysyä, että mistä tää turbaani+pyyhe combo on ladattu? Voisin nimittäin itsekin tarvita omissa lavastuksissani.

    VastaaPoista
  14. Voi, luin tänään kaikki osat, ihan mahtavia ! :D Jään todellakin seuraamaan jatkoa ! Eeei, ei kai Damon oo se Chrisin murhaaja :(

    VastaaPoista
  15. Mahtavaa, jatkoa jo kovasti odottelen :D

    VastaaPoista
  16. Törmäsin Chrisiin ja hänen parempaan puoliskoonsa yhtenä päivänä baarissa.. et arvaakkaan, kuinka nopeasti passitin simini hakkaamaan Chrisiä.. : D

    VastaaPoista
  17. Jesh! Koreteilla vihdoin uusi osa! :)

    VastaaPoista
  18. Ihania uutisia, olen vihdoin saanut seuraavan osan alkutekijöille! Seuraavan osan kuvia on nyt kuvattu 25kpl, kuvat on muokattukin jo valmiiksi. :) Eli vielä osan muut kuvat kuvattava ja muokattava, sitten on tekstejä vaille valmis.

    VastaaPoista
  19. Oho, oli näköjään Kääntöpuolienkin lukeminen vähän jäänyt ja tällä välin kaksi osaa ilmestynyt... Tää oli hei todella hyvä, tykkäsin paljon! ja seuraavaan :D ->

    -banssu

    VastaaPoista