torstai 17. toukokuuta 2012

Merensininen kupla

Tittididii, taas on uusi osa täällä ja luettavissa! Tämä osa pitää sisällään 50 kuvaa. Toivottavasti tykkäätte ja nautitte lukemisesta! :)

---------------------

Roxana läheni tuota vierasta miestä, joka istui hänen rappusillaan tyynenä, vieno hymy huulillaan.
"Saanen kysyä, kuka olet ja mitä teet minun kotini rappusilla?" Roxana kysyi ja pisti kätensä puuskaan, yrittäen näyttää vakuuttavammalta. Pieni hiprakka kuitenkin hieman huojutti Roxanaa. Hän silti toivoi, ettei mies huomaisi sitä.

"Baarista kotiin tulossa?" Mies virnisti. Roxana katsoi miestä jo hieman tuimasti, "et vastannut kysymykseeni. Minkähän vuoksi istut MINUN kotini rappusilla, tähän aikaan yöstä?"

Mies tuijotti suoraan syvälle Roxanan silmiin, "tulin vain varmistamaan että olet toipunut."
Silloin Roxanan mieleen palautui hänet pelastaneen miehen kasvot. Ja tosissaan, tuo mies oli se sama hahmo. "Ai anteeksi en muistanut sinua. Pelastit minut tulipalosta, kiitos tuhannesti!" Roxana kiitteli.

"Halusinkin kiittää sinua siitä! Ilman sinua en olisi välttämättä edes selvinnyt siitä palosta hengissä." Roxana alkoi puhua jo rauhallisen pehmeällä äänensävyllä ja katsoi miestä hieman anteeksi pyytävästi äskeisestä tökeryydestään.
"Mitäpä tuosta. Mukava nähdä että selvisit vahingoittumatta." Mies hymyili vinosti.
"Mutta suonet anteeksi, olen hieman humalassa ja täällä on jo hieman viileä. Voisin tästä mennä nukkumaan. Kiitos vielä siitä, että pelastit henkeni! Korvaan sen jotenkin sinulle." Roxana möngersi ja hipsi sisälle.

'Ah, hän oli juuri niinkin komea mitä muistin. Komea pelastaja. Mystillinen pelastaja.' Roxana haaveili mielessään ja rojahti sänkyynsä rättiväsyneenä.

Roxana käänsi kylkeään ja nukahti välittömästi.

Aamulla Roxanan selvitessä ylös sänkynsä pohjalta, hän aloitti aamunsa tuttuun tapaan aamukahvilla. Se auttaisi heräämään kokonaan ja hieman piristäisi krapulaista pääkoppaa.

Kahvittelun jälkeen Roxana päätti siivota kotinsa likapyykistä, Regina kuitenkin tulisi käymään hänen luonaan sen jälkeen, kun he olisivat käyneet autokaupoilla.

Roxana valutti pesupulverit koneeseen ja naksauttaa pesukoneen pyörimään.

Nainen hieroo päätään, johon särkee niin vietävästi. Eilisen illan drinkit vaihtuivat liian nopeasti toiseen, jonka seurauksena pieni krapula oli hiipinyt hänen päähänsä.

"Eih.. Mitähän se mieskin minusta ajatteli. Olin ehkä hieman tökerö." Rox mumisi ääneen ja lähti lampsimaan takaisin aulaan.

"Noniin Herra X, olet toipunut hyvin muutosta ja ruoka taitaa taas maittaa." Roxana höpötti lemmikki-liskolleen ja leikitti tätä pienen hetken kämmenillään.

Hieman murua rinnan alle ja pian Regina tulisikin jo häntä hakemaan. Naiset olivat sopineet menevänsä tänään autokaupoille, sillä Roxana tarvitsisi autoa.

Regina soittikin että he näkisivät autokaupan luona, sillä Regina oli ollut autokaupan nurkilla sijaitsevan tätinsä luona kahvittelemassa. Rox kipitteli jylhän kaupan parkkipaikan poikki, kohti lasisia ovia. Nyt hän pääsisi tuhlaamaan loputkin säästönsä, mitä talon myynnistä oli jäänyt.

"Aaah, tämä on taivas! Tässä olisi autoja minun makuuni! Jos olisin rikas, minulla olisi yksi jokaista merkkiä!" Roxana pyöri ja liihotteli ympäriinsä toinen toistaan hienonpien autojen ympärillä.

"Roxu! Täällä on avoautoja!" Regina huikkasi Roxanalle autokaupan toiselta laidalta.

"Oooooooooooo! Olen aina halunnut tällaisen. Nahkaiset penkit, kaikki herkut, oioioi!" Roxana kuolasi punaista urheilumallista avoautoa. "Tämä olisi ensimmäinen ostos lottovoiton tullessa." Hän vielä haaveili, vaikka Regina oli luikkinut jo taas toiselle puolelle kauppaa, kuolaamaan omaa lemppari autoaan.

"Vanha kunnon hurmuri." Regina huokaisi ja ihaili avomallista jenkkiä.

"Roxana, sen verran toivon sinulla olevan rahaa, että et ainakaan tätä rotiskoa ota!" Regina vitsaili ja osoitteli vanhaa autoa, käytettyjen autojen osastolla. "Eiköhän kannata ostaa ihan uusi auto, niin maineesi arvostettuna poliisina säilyy?" Regina vielä huikkasi.

Roxin luokse saapui innokas myyjä kysymään, minkälaiselle autolle olisi tarvetta. Roxana kertoi hintahaarukan, johon auton hinnan olisi osuttava. "Ja mielellään manuaali, en nimittäin tahdo automaattia sillä se ei enää tuntuisi autolla ajamiselta." Roxana vielä heitti ja myyjä lähti johdattamaan tuota nuorta naista autojen luokse, joita hän ehdottaisi.

Muutaman tunnin kuluttua ystävykset saapuivat uuden auton kanssa Roxin kotipihalle. Merensininen kuplavolkkari. Sen Rox oli valinnut, rakastuttuaan siihen ensisilmäyksellä. Hintakin sopi mainiosti hänen asettamaan hintahaarukkaan.

Sisälle päästyään Roxana ajatteli kertoa Reginalle eilisen illan tapaamisesta, tuon mystillisen pelastajan kanssa. "Niin tosissaan, hän vain istui rapullani ja minä käyttäydyin aluksi melko tympeästi. Onneksi muistin hänen kasvonsa ja osasin sitten kiitellä pelastusta."
"Mistähän hän tiesi missä asut nykyään?" Regina osasi kysyä fiksusti.

"No... itse asiassa en tiedä. Enkä kyllä edes tajunnut kysyä." Roxana punasteli.
"Kannattaa varoa tuollaisia. Ja miehiä yleensäkin. Niistä ei koskaan tiedä, niin kuin SINÄ hyvin tiedät." Regina alkoi huolehtia.

"No hänen silmistään kyllä näki, että mies on erittäin mukava. Eikä hän edes ehdotellut mitään, kävi vain varmistamassa että olen kunnossa. Huolehtivainen mies." Roxana puolusteli hieman, tuota tuntematonta miestä.
"Niinpä niin. Ja mikähän herran nimi sitten mahtoi olla?" Regina virnisti.
"Öh.. No.. Kysyin sitä kyllä, muttei hän vastannut. Ehkä hän vaan unohti. Tai ei kerinnyt. Ajoin hänet kyllä melko nopeasti pois rapultani joten ei hän oikein kerinnyt." Rox puolusteli jälleen.

"Niinpä. Roxana, sinun pitäisi poliisina tietää että on oltava varuillaan epäilyttävien ihmisten läsnä ollessa. Onneksi et päästänyt humalapäissäsi häntä sisälle." Regina kiusasi.

"No juu juu. Enhän minä nyt niin tyhmä olisi ollut. Ja eipä siinä nyt mitään kummallista ollut. Hän tuli varmistamaan kuntoni, minä kiitin ja hyvästelin, siinä se." Roxana sanoi.
"Selvä homma Roxu, mutta eiköhän mentäisi nyt vaikka syömään? Miten olisi McDonald's?"

"No muuten kyllä, mutta..." Rox aloitti, "ja minä maksan!" Regina jatkoi.
"Olet paras!" Roxana hihkaisi ja pakkasi käsilaukkunsa. "Pääsemme huristelemaan kuplalla!"

Mäkkärille saavuttuaan naiset kirmasivat nälissään suoraan kassalle.

Roxana teki tilauksensa, hieman hitaasti, sillä ei koskaan osannut päättää mitä hän tahtoisi syödä. Regina naureskeli Roxanan muminoille ja tilasi itse oman ateriansa ensin.

"Aina niin vaikeaa, kun tekisi samalla mieli pihviä ja kanaa." Roxana virnisti ja sai kun saikin lopulta tehtyä tilauksensa, myyjän naureskellessa naisten höpinöille.

Pöydässä Roxana tahtoi jatkaa vielä kotona käytyä keskustelua. Hän sai Reginan vakuutettua siitä, että ei hän kutsuisi vieraita kotiinsa eikä pitänyt tuota miestä uhkana tai vaarallisena.

Hetken päästä Regina jähmettyi tuijottamaan ulos ikkunasta. Roxana meni pieneen paniikkiin, "Kuka siellä on?". "Älä vaan katso nyt vasemmalle. Siellä kävellee Chris." Regina sanoi hampaidensa välistä ja vilkuili ikkunaa päin.

Roxana valui penkissään alas ja yritti piiloutua tai ainakin mennä mahdollisimman huomaamattomaksi. "No menikö se jo?" Rox kuiskasi, vaikka ei Chris olisi heidän puheitaan ikkunan lävitse kuullutkaan. "No ei menny, se jäi puhumaan nyt puhelimeen." Regina jatkoi.
Roxana alkoi syödä nopeasti ruokaansa loppuun, "lähdetään kyllä heti kun ollaan syöty. En tahdo nähdä sitä niljakasta." Roxana mumisi ja tunki hampurilaista suuhunsa.

Naisten lopulta nieltyä hampurilaisensa, he poistuivat sivuovesta ravintolan pihalle. Roxanan oli aivan pakko vilkaista olkansa yli, sisälle tarponutta Chrisiä. Vilkaisu oli virhe. "Katso! Chris on vieläkin niljakas! Nyt se kaulailee ja imeskelee tuon tumman naisen kanssa! Nyt kyllä riitti!" Roxana kiukustui ja lähti harppailemaan takaisin sisälle.

"Etkö sinä typerys ikinä lopeta! En ymmärrä mikä saa miehen olemaan tuollainen sinun kaltaisesi idiootti!" Roxana latoi täydeltä taivaalta Chrisin ihmetellessä yhtäkkistä naisen ilmestymistä ja hyökkäystä.

"Montahan naista sinulla on kerrallaan kierroksissa? Tietääkö vaimosi näistä pienistä seikkailuistasi muiden naisten liiveihin?" Roxana sähisi ja sai Chrisin seuralaisenkin jähmettymään ihmetyksestä.

"Voi rakas Roxana, oletko vieläkin noin mustasukkainen. Etkö ymmärrä jo sitä, että jätin sinut." Chris alkoi puolustella ja puhui ärsyttävällä mairealla äänellä.
"Ei ei ei ei ei, älä yritä nyt ollenkaan!" Roxana kiukustui ja huiskutti käsillään.

"Ensinnäkään sinä et minua jättänyt ja toisekseen en ole mustasukkainen ja..." Roxana jatkoi.
"Älä Roxana viitsi. Usko jo. Herää todellisuuteen. Minulla on nyt toinen nainen, olen rakastunut ja meidän elomme on historiaa. Unohda jo minut." Chris töksäytti. Roxana meni aivan ymmälleen miehen sanoista.

"Kuinka sinä kehtaat valehdella. Luulisi sinulla olevan sen verta munaa, että myöntäisit jo!" Roxana kiukkusi. Chris loi katseensa maahan, pudisteli päätään ja nauroi. Roxanan kiukku vain yltyi, eikä hän osannut sanoa juuri silloin, yhtikäs mitään. Chrisin seurassa oleva nainenkin loi jo Roxanaan tuiman katseen, "ilmeisesti katkera ex." hän sanoi hiljaa ja naamaansa nyrpistäen.
"Antaa olla, jos kerta olet noin sinisilmäinen nainen, etkä tajua ja huomaa merkkejä." Roxana puuskahti, "Ja jos sinä Chris olet noin typerä... Antaa olla."

"Vihaan miehiä! Äärrh argh!" Roxana raivosi ja lähti rivakasti kipittämään pois ravintolasta, Regina hänen perässään. Roxana oli niin kiukkua täynnä, ettei puhunut Reginallekaan mitään koko kotimatkan aikana.

Roxana jätti Reginan matkalla pois kyydistä ja jatkoi itse huristelua kotiin. Ainoa iloinen asia hänen mielessään oli tuo kevyen ihana ja suorastaan tiellä lipuva uusi auto. Kaikki muu tuotti nyt suurta kiukkua hänen mielessään. Chris osasi pilata AINA kaiken.

Kotipihaan saavuttuaan, Roxanan yllätti tuo mysteerinen mies. Roxana joutui jättämään autonsa keskelle pihaa, sillä ei päässyt ajamaan sitä omalle paikalleen.
"Ja mitähän sinäkin täällä teet? Olet minun paikallani." Roxana töksäytti kiukkuisena samalla kun paiskasi autonsa oven kiinni.

Mies hymyili huvittuneena Roxanalle ja tuijotti naisen kiukusta täyttyneitä silmiä.
"Huono päivä?" Hän heitti ja rauhallisena jatkoi prätkänsä päällä nojailua.

Roxana ei osannut kiukuta tuolle miehelle enempää. Hän kyllä yritti vielä ja sanoi lapsenmielisellä kiukkuisella äänellä, "Ei vaan miehet.. Olette ärsyttäviä." ja lopulta hän naurahti omalle kiukkuilullensa ja käveli rappusille istumaan.

"No, antaa kuulua." mies sanoi ja nojautui Roxanan viereen.
"Äh.. Typerä juttu. Mutta kerron kuitenkin.." Roxana aloitti ja kertoi miehelle Chrisistä, kuinka hän tapasi tämän netistä ja kuinka he alkoivat tapailla.

"...ja tänään sitten kun kävimme ystäväni kanssa syömässä näin hänet siellä taas vieraan naisen kanssa. Kiukustuin niin että annoin raivoni yltyä äärimmäisyyksiin ja nolasin itseni koko ravintolan nähden." Rox kertoi ja huokaili, "tällä hetkellä ei paljoa edes hetkauttaisi vaikka se typerys jäisi auton alle ja kuolisi." Rox jatkoi vielä ja naurahti. Hän oli niin väsynyt kiukuttelunsa vuoksi, että ei jaksanut enää edes ajatella Chrisiä.

"Kiitos että kuuntelit. Oli hyvä päästä purkamaan mieltä jollekin." Roxana kiitteli ja loi mieheen hempeän katseen.

"Mitäpä tuosta. On mukava auttaa aina kun voi." Mies sanoi herkullisen pehmeällä ja miehisellä äänellään. "Mutta nyt on mentävä. Sinäkin jo palelet." Hän jatkoi ja kipusi moottoripyöränsä satulaan.

Roxana nousi ylös ja moikkasi miehelle vielä. Iho oli aivan kananlihalla, mutta sisältä Roxanaa lämmitti mukavasti. Aivan kuin olisi juonut juuri kupillisen kuumaa ja herkullista kaakaota.
'Ihana mies...' Roxana haaveili, 'niin ystävällinen.'

'Mutta... En vieläkään tiedä hänen nimeään! Enkä sitä... Miksi hän ylipäänsä oli tänään pihallani?'

------------------------

Sillä lailla. Mitäs piditte? :) Saiko Chris nyt kunniansa? Onko mysteerimies komea, niin kuin Roxanan mielestä on? Ja eikös tuo kupla olekin yli suloinen? :) Kommentoikaa ihanaiset ihmeessä, niin saan taas voimia seuraavaan osaan! :)

18 kommenttia:

  1. komea tuo mysteerimies! toivottavasti hän ei ole paha, vaan että roxana saisi hänestä kunnon miehen :) mutta hyvä osa jälleen kerran! jatkoa :D

    VastaaPoista
  2. Tosi hyvä osa taas jälleen:) Mukava päivitys tahti. Tuo mysteeri mies vaikuttaa pelottavalta, mutta kiehtovalta. Ja jep on ihan komea :D

    VastaaPoista
  3. laugh, Eikös. ;) Saas nähdä mitä mysteerinen komistus tuokaan tullessaan. Pieniä ideoita päässäni pyörittelen, mutta yksi idea on varma! Buahah. Vaikeaa kun ei malttaisi olla kertomatta mitä kaikkea keksinkään. :D

    Taikatatit, Kiitosta kiitosta! :) Olen nyt tämän viikon ollut talvilomalla töistä niin on ollut hyvin aikaa kirjoitella ja pelailla. :) En sitten tiedä kuinka paljon tahti hidastuu taas ensiviikon jälkeen kun palaat työpöydän ääreen. :p Itse kuolaan mysteeri miehen perään. :'D Rakastan sen kuvaamista! Ah.

    VastaaPoista
  4. Aaaa, oon ihan in love kuplavolkkareihin! :) ♥
    Luin nämä kaksi osaa nyt peräkkäin, en jostain syystä ollu huomannut tota edellistä vielä aiemmin...
    Huh, luulin jo, että mysteerimies olisi Chris! Mutta onneksi ei!
    On se mysteerimies kyllä komea. Vaikka en mä ymmärräkään mistä se tietää Roxin osotteen ja miten se ylipäätään osasi tulla pelastamaan sen silloin... Mutta kyllä tää kai tästä vielä selkenee (toivottavasti)! Siihen asti täytyy vain odotella :D
    Toivottavasti mysteerimies nyt ei tuota meille pettymystä niin kuin Chris teki :/
    Ja niin, eihän Chris jättänyt Roxia vaan Rox näki sen perheensä kanssa! Kauhia mies - ja edelleen naisten kimpussa! Luulenpa, että se yritti vain saada tän toisen naisen uskomaan itseään ja on vieläkin perheensä parissa samalla kun kelpottelee itselleen muita naisia :( Toivottavasti sen vaimo saa vielä tietää sen puuhista!

    En tiiä oliko mulla nyt tässä vielä muuta, ei kai. Tykkäsin paljon taas, tästä ja edellisestä osasta! :)

    -banssu

    VastaaPoista
  5. banssu, ihanaa kun jaksat kirjoittaa niin pitkiä kommentteja! On ilo lukea! :) Seuraava osa tulee luultavasti ilmestymään viimeistään ensiviikon puolella, sillä olen saanut jo aika paljon osaa kuvattua. Vielä noin 20 kuvaa niin osa on valmis. ;D

    VastaaPoista
  6. Aivan ihana! Haluan ehdottomasti, että jatkat tätä. :)

    VastaaPoista
  7. Voi ihana mikä blogi! Rakastuin tähän tarinaan!
    Roxanalla noita miehiä ympärillä pyörii...huh! Voisi vaikka olla ihan kateellinen!:D
    Todella hienoa juonta, todella jännittäviä osia kaikki.:) Roxana on mielenkiintoinen persoona, samaten ystävänsä.
    Chris on kyllä ääliömäinen ketale! Ihan vihastuttaa!>:( käy kyllä sääliksi kaikkia hänen pyörittämiä naisia.:( Mutta ai että, meinaan sulaa mysteerimiehen edessä! Hän on aivan ihana!<3 Oletko hänet ihan itse väsännyt? Ärsyttävää kun Rox ei muista hänen nimeään kysyä!!!
    Todella kauniit talot (varsinkin se eka talo, mutta taisi olla ladattu...), ihanat sisustukset! Hyvä idea muutatuttaa hänet rivariin.:) Ja kupla on aivan älysöpö!!!
    Olet muuten todella hyvä lavastaja.:) Ja sulla on muuten todella hieno otsikkokuva.:)
    Yksi asia häiritsi. Mielestäni teksti olisi parempaa, jos käyttäisit joko preesensiä tai imperfektiä, kun nyt sekoittaen niitä aika sujuvasti.:) Mutta muuten todella ihanaa luettavaa, ja sujuvaa tekstiä!
    Kävisikö linkitys? Jos, vitsit, tulisitko ilmoittelemaan uusista osistasi legacyyni? Olisi ihana tietää uusista osista.:)
    Terveisin Gooble

    VastaaPoista
  8. Anonyymi, kiitos, kiva kuulla. :)

    Gooble, voi että! Kiitos ihanasta kommentistasi! Piristi mielettömästi. :) Juu on mysteerimies itse tehty, komea kun mikä. ;D
    Ja kiitos myös tuosta tekstin kommentoinnista, koitan seuraavaa osaa kirjoittaessa keskittyä siihen. :)
    Ja kyllä käy linkitys. Tarkoititko tuota Legacy Koret:ia? :) Koitan muistaa käydä ilmoittelemassa uusista osista vaikka tuohon pulinaboxiin? ;)

    VastaaPoista
  9. Oih, kiva jos kommentti piristi!:)
    Juu, Koret:ia just, Kuutamot kaatuivat jo hetki sitten.:( Kiva jos viitsisit ilmoitella!:) Ja pulinaboxiin just.:)
    Saankin taas olla kateellinen, itse miessimien luonti on äärest hankalaa!:D

    VastaaPoista
  10. Gooble, pitääkin Koret käydä lukemassa sitten samalla kun käyn ilmoittelemassa uuden osani tulosta. :)
    Ja kyllä hyvän miehen saa luotua kun vaan paneutuu siihen. Käy latailemassa hyvännäköisiä hiuksia ja partoja, niin sekin tekee jo paljon. :)

    VastaaPoista
  11. Sainpas luettua! :P

    Nyt näytti osa jo superhyvältä! En huomannu missään mitään kirjotusvirheitä ym., vaiks en kyl kauheen tarkasti jaksanu niitä tällä kertaa etsiäkään. Kuvat oli kans tosi herkullisia, kiva bongailla sielt tuttuja poseja! :D

    Osassa oli kans kivasti tapahtumia, koko ajan tuntu juoni etenevän ja kiva kun kerroit väleihin jostain krapula-aamuista ja mäkkärikäynneistä ja niihin ujutit jotain juonen kannalta tärkeitä juttuja! Mäkkärin raivokohtaus oli kyl tosi hauska, oikeen tunsi itekin sen turhautumisen, et miks toi toinen muidu ei tajuuuuuu! :D
    Ja hmmm mysteerimies on aika mysteeri, äää äkkii lisää, haluun tietää mitä sil on mielessä! :o
    Mitä muuta piti viel sanoo... No, söpön auton Roxana valkkas! :P

    Onneks kohta pitäis tulla uus osa! Tai jos ei tuu, ni älä ota painei, älä tee väkisin, äläkä tee liikaa, ettei innostus katoo. :)

    VastaaPoista
  12. Radioactive, voi kiitos kommentistasi! :) Ja hyvä että oli taas edellisiä parempi osa! Koitan edistyä osa osalta ja on hyvä kuulla että olen onnistunut siinä.

    Eiköhän se seuraava osakin pian tule! Koitan saada energiaa osan loppuun tekemiseen, kun tuntuu että työpäivät vie taas kaiken energian, huhhuh. Ja en viitsi juurikaan ottaa paineita enkä tehdä väkisin, kun se valitettavasti aina teksteistä ja kuvista näkyy jos osa on väkipakolla tehty. :/

    On kyllä niin ihanaa saada kommenttia! Intoa tarinaa kohtaan tulee aina niiden myötä lisää. :)

    VastaaPoista
  13. Heipssan! :) Tulin vastavierailulle ja luin nämä neljä osaa, jotka olet saannut kirjoitettua ja tykkäsin kyllä :)

    Kirjotat luontevasti ja osaat käyttää poseja todella hyvin tarinassasi. Mielestäni on myös kiva, että vaihdat simien vaatteita tarpeeksi usein, kun eihän oikeassakaan elämässä pidetä samoja vaatteita kokoajan :D

    Jään seuraamaan ;)

    VastaaPoista
  14. Miquel Suo, voi ihana kuulla! :) On niin mahtavaa saada ensinnäkin kommenttia ja vielä kehuja ja kaiken lisäksi vielä uusi seuraaja! :) Nyt kyllä otan itseäni niskasta kiinni ja alan tosissani pistämään seuraavaa osaa eteenpäin. :) Heh,.

    VastaaPoista
  15. Nnyt luin kaikki osat läpi, ja tykkään ihan hirmuisesti! Simisi ja niiden elämä ovat aidonoloisia, esim. eivät pue kokoajan samoja vaatteita. Tässä on mielestäni kivoja juonenkäänteitä, joita ei voi ennalta arvata, mutta tämä ei ole myöskään liian dramaattinen :p
    En erityisemmin välitä preesens-muodossa kertomisesta, mutta tässä se ei häiritse lainkaan :D Toivottavasti pian tulee jatkoa, sillä olen jo ihan koukussa tähän tarinaan XD

    t: Coopa radolasta

    VastaaPoista
  16. Coopa, voi ei miten mukava kuulla. :) Kiitos kommentistasi! Voin kertoa että seuraavassa osassa tapahtuu jotakin, mitä ei välttämättä moni osaisi arvatakaan. ;D Pian saan osan laitettua luettavaksi, kunhan kyhään tekstit.

    Olen kyllä miettinyt tuota tekstimuotoa ja tyyliä etten ole vielä ihan keksinyt sitä parasta. Mutta ihan kiva kuulla että tuokin on kelvannut ja on ollut ihan helppo lukea. :D

    VastaaPoista
  17. Mistä oot ladannu Roxannan arkiasun? :>

    VastaaPoista
  18. Mistä toi mäkkäri on? Olis kiva tietää :)

    VastaaPoista